Wasa tervehtii Tiikeriä: Sinäkö se olet uusi, Tervetuloa laumaan!

Ollaanko kavereita.

Tiikerin uusi koti

30.9.2018

Tiikerillä uusi koti Maskussa, Tapojärven Rusthollissa.

Alku matka meinasi mennä vallan pyllylleen, kun itsevarmasti kerroin hevostralerin kuljettajalle , et Juu Tiikeri menee varmasti ja hienosti kärryyn. Tiikeri vaistosi kuitenkin mun hermoilun ja jännityksen...kieltäytyi totaalisesti menemästä, puokkoili ja kiersi ja muita temppuja..huh.

No annoin periksi ja pyysin lähtötallin isäntää avuksi. Hän rauhoitti puhumalla ja silittelemällä Tiikerin ja jonkun ajan kuluttua poika meni kokonaan traileriin.

Perillä vielä itse jännitin, mutta Tiikeri oli taas oma itsensä, kun huomasi mamman olevan paikalla. Yhdessä menimme tarhaan ja pian tuli Wasa niminen iso valkoinen hevonen nuuhkimaan ja tekemään tuttavuutta ja toivottamaan tervetulleeksi laumaan. Näin alkoi Tiikerillä uudet tuulet mamman kanssa. 

Kukkuluuruu, täällä Tiikeri

Mamma toi mun tähän et saa harjata ja hoitaa. Pitää kyl olla varovainen, ettei riimun narut kiristy liikaa.. Jep

Naantalin Nunnalahden rannalla katselemassa Mike ja Hermes, sekä Judi.

Niim pall hyvää Siskonmakkara keittoo. Kyllä riittää yhden hengen tarpeisiin moneksi päivää. Paitsi en viitsinyt kun pari päivää syödä. Mike, Hermes ja Judi avustivat kattilan tyhjentämisestä.

Täällä mä oon!

Täytin juuri 12 vuotta. Tuulessa ja meren kohinassa on tämä kallioinen paikka minulle niin mieluinen. Mice kertoo.

Syntymäpäivä sankari Mike

Röhvelin Mike Star täytti kunniakkaat 12 vuotta. Mike tuli perheesemme Kaukaa Isokyrö nimisestä paikasta. Leena Kiviahon kasvattamana. Pentuja oli toistakymmentä, mutta Mike eroittui heti, oli niin erinnäköinen ja suloinen.

Muistan vielä, kun ystävälleni Ullalle soitin ...meille tulee Vehnäterrierin pentu !!

Aikaisemminkin minulla on ollut terrierejä, mutta Vehnäpoika oli niin kaikella tavalla jännä, en oikein tiennyt minten turkki piti trimmata ja minkälainen sen  kuuluu olla. Ystäväni Ullan kanssa muotoiltiin  peppua myöten ensimmäiseen pentunäyttelyyn. Ja ROP pentuhan Mike sitten oli.

Mike on pysynyt kohtalaisessa kunnossa on  tosin pari leikkausta läpi käynyt ja niistä hyvin parantunut. Viettää paljon aikaa poikamme kanssa mm. mökillä. Mike tulee hyvin toimeen myös perheemme kahden Kerrynterrierin kanssa, vaikka Mikellä siinä laumassa  taitaa olla tarvittaessa vanhemman sananvalta.

Kiva viikonloppu koirien Judin ja Hermeksen kanssa Turun Metsämäen raveissa. Mike koira on yleensä raveissa mukana, mutta nyt vietti Tero pojan kanssa mökkilomaa. Joten grillimakkarat menivät meidän jakoon. Kaksi päiväiset ravit olivat kivat. Lauantaina olikin kylmäveristen eli Suomenhevosten pohjoismaiden kisat. Oli kyll lämminveristenkin lähtöjä.

Sunnuntaina oli jännittävät Montee ratsastus ravikisat, vauhti oli tosi kova. Pikkuisen tuli Totoa pelattua, mutta voittoni riitti vaan kaffekupilliseenja pullaan. Pelasin todella pienellä panoksella.

Judin ja Hermeksen mielenkiinto oli vallan muualla kuin kilpailussa, joten ei millään mahtunut samaan kuvaa.

Mike koira se odottaa nakkeja, mut kauppa on jo kiinni. Ei vaan usko. Odottaa...

Tiikeri..mamman ihana Suomipoika, kultaturpa sai tänään uudet hienot suitset, jotka ovat hevosystävälliset. Niitä voi käyttä myös ilman kuolaimia

Mamma ja Tikru yhdessä laitumella. Juttutuokio meneillään. Tikru kuuntelee..

Trimmaaja Aini Suomalainen sai vimeisteltyä hiukseni. Tykkään kovasti

Tämä reppu on reissanut monet näyttelyt, niin koti kuin monella ulkomaan matkoilla. Mäkisen Ratsutallin synttäri lahja vuosia sitten. Kiitokset kuuluu Annalle Ja Makkelle :))

Tämä ihku ihana kukkaro kuuluu ton reissurepun mukaan. Siellä on aina varalta jokunen kolikko.

Kiva kesälomapäivät Espoossa, plussana koirien erikoisnäyttely

24.8-....... viime viikonloppu oli vuoden kivoin, kun oikeesti lomailin koirieni Judin ja Hermeksen kanssa. Mike vietti mökkilomaa Teron kanssa. Kävimme ensin Aini Suomalaisen luona, kun hän laittoi koirien turkit ja vielä fiksasi mun hiukset. Olin todellakin käynyt kampaajalla edellisenä päivänä, mutta muuten hyvin leikattu, vain niska ei ollut mieleiseni, niin Aini korjasi sen.

Hotellimme sijaisi Leppävaarassa, ihan mukava, koiraystävällinen hotelli ja vielä sijaitsi kivalla paikalla, jossa oli hyvä ulkoiluttaa koiria.Judi ja Hermes viihtyivät hyvin.

Siis lähdimme jo perjantaina aaulla aikaisin kohti Sipoota Ainin luo ja sieltä Leppävaraan hotelliin. 

Lauantaina  kävimme Espoon keskustassa katsomassa entistä opiskelupaikkaani silloinen Sairaanhoto-oppilaitos,  nykyinen Terveyden- ja sosiallialan oppilaitos. Ja asuinpaikkani oli Siltakuja, ihan keskustassa. Asuntoni vastapäätä kadun toisella puolella oli ravintola Kruunu, josta kaverit antoivat illalla valomerkkejä ja kutsuivat iltaa istumaan....voi aikoja :)) 

Kävimme myös katsastamassa seuraavan päivän Marketanpuiston joka on seuraavan päivän näyttely paikka. Se on myös puutarhanäyttely paikka,  Lounastimme sielä ja koiratkin tykkäs ruuasta. 

Sunnuntaina sitten taas kohti Marketanpuistoa koiranäyttelyyn.

Näyttelyyn ilmoitin viime tingassa vain kolmetuntia ennen kuin se ilmoitus aika päättyi. Olin koko ajan sitä mieltä etten osallistu koko näyttelyyn.....mutta siellä olin kuitenkin. Paljon oli osallistujia ja tietenkin tuttuja. Teltan pystytettyäni Tuula Koskenkylän avustuksella ja koirien kampaamisen jälkeen kehään.  Ensin meni Hermes hurmaava valioluokkaan. Tulikin menestystä yllätykseksi. Hermes tuli valioluokan toiseksi ja kokonais kisassa paras uros neloseksi. Sillä lailla. Sitten veteraaniluokan  Judi oli niin täminöissään ja innoissaan, mamma katso minäkin muistan ja osaan. Judi todella esiintyi niin hienosti, suorastan loisti kehässä ja tuloksena kivasti  toiseksi. Niin kivaa oli pitkästä aikaa.

Tavarat ja teltta koottuamme, lähdimme kotia kohti Merimaskuun.

 

 

 

 

 

Samppalinnan uimastadionilla kuutamouinilla heinäkuun lopulla 2018. Eipä ollut muuttunut sitten lapsuuden ajoista.

Lapsuuden uintipaikka v. 1957 vuoteen 1967

Oli tosi kivaa osallistua Samppalinnan kuutamo uintiin. Uimastadionia oli remontoitu viime vuonna, mutta oli kuitenkin melko samanlainen mitä muistn lapsuuden ajoilta, silloin tuli käytyä päivittäin uimassa. Stadion on rakennettu joskus 1953 hienolle paikalle Samppalinnan vuorelle/kalliolle korkeuksiin, mistä näkee yli Turun kaupungin.

Taas on aika luopua tavaroista. Nyt on vuorossa isännän auto :

Peugeot 406 farmari, vuosimalli 2001, ajettu  220tuhat kilsaa. Katsastettu keväällä 2018. Viimeisen vuoden ollut poikamme Teron hallussa. Siisti metalli harmaa. Että sillä lailla.

Sinne meni seuraavalle omistajalle.

Seniorikortti on Naantalin kultturi- ja vapaa- aikalautakunnan aikaansaannos. Idea on lähtöisin Naantalin vanhusneuvostosta, joka viime vuonna ehdotti kortin käyttöönottoa kaupungin päättäjille. Korttipohja tarjoaa ainakin teoriassa monenlaisia mahdollisuuksia.

Vanhuusneuvoston puheenjohtaja Raimo Laineen mukaan Seniorikortti on uudenlainen kannustin liikkumiseen. Puolivuotta voimassa oleva kortti maksaa 35 euroa. Sen lisäksi kaupunki perii asiakkailta korttipohjan 5 euron hankintahinnan. Kortteja ryhdyttiin myymään Naantalin palvelupisteissä elokuun alussa.

Hankinta aloitetaan täyttämällä Seniorikortti- hakemus Naantalin nettisivulla. Tämän jälkeen kortti maksetaan, allekirjoitetaan ja lunastetaan palvelupisteestä. 

Tämä kirjoitus on Timo Koskensalon ja teksti oli 7.8 2018 Rannikkoseudun Puheenaiheet osiossa.

Tämä aihe kiinnosti minua ja varmaan muitakin ikäihmisiä, koska kaikille ei tule Rannikkoseutua, niin kirjoitin tänne, vaikka paljon Blogini seuraajia on Naantalin seudun ulkopuoleltakin, niin jospa huomaisvat oman asuinkuntansa mahdollisesti järjestetyistä Seniorikorteista. 

Ei muuta kuin liikuntaa ja kulttuuria harrastamaan.

Se on taas Hääpäivä tänään 10.6.2018

Juu, totta se on viideskymmenes yhdes vuosi ( 51v.)

Olen hieman korjannut ja selventänyt sivujani. Hakenut uusia kiinnostavia asioita, joista olisi lukijalle ja seuraajilleni  mielenkiintoa, iloa ja jostain hyötyäkin.

Voit lähettää kommentteja myös yksityisesti

raija.supertiikeri@outlook.com

Tässä blogissani kirjoittelen tärkeistä eläimistäni sekä erillaisista tapahtumisista ja sattumisista eläkeläisen  vireässä elämässä.

Nyt on aikaa asioita ja tapahtumia fundeerata, niin kuin edesmennyt presidenttimme  Mauno Koivisto tapasi sanoa.

 

Nyt kuitenkin elän tällä hetkellä itselleni voimatonta aikaa, enkä osaa oikein suhtautua eteen tuleviin mahdollisiin tapahtumiin.

Mutta välillä nousee nenä pystyyn  ja eikun taas menoksi.

Siksi eläimeni ovat minulle niin tärkeitä, ne antavat voimia vaikka tuntisin itseni väsyneeksi ja saamattomaksi. Ottavat aina iloisesti vastaan, hyväksyvät minut täysillä. Lohduttavatkin, kun huomaavat alakuloisuuteni. 

Tikrun viisitoistvuotis synttäri. Paljon Onnea Tikru

Synttärisankari Tikru. Vuosia 15 takana.

Tänään 5.6.2018 Tikru täyttää

15. vuotta

 

Vanha rosa käsipesuallas löytänyt paikkansa

Jokunen vuosi sitten teimme talon remonttia, niin uusisimme mm. vesikalusteita. Rosa käsipesuallas löysi paikan  pieneksi altaaksi pihalle..

Pappaa !! Mä vingutan tämän rollattorin torvee, tule avamaan ovi.

Mitenkäs tämän  härvelin  torvi toimii. Tämä on kyl pappan rollaattori, mut mä vaan hiukan katon, tuumii Hermes

Teepussi löytyi kaupan hyllyltä.

Tiikerin päiväuni... tee. Heh, mitäs jos juottais omalle Tiikeri  hepalleni. Nukkuiskohan koko päivän tarhassa.

Kevään merkkejä, kuranen hevonen.

Ennen kun  saat satulan selkään ja pääset ratsastamaan, on hevonen harjattava puhtaaksi. Tikru piehtaroinut tarhassa. Hyväähän se tekee kutiavalle selälle ja karvaa irtoaa.

Annen ja tuulan kanssa. Mun Kamut

Uimari kavereiden Anne-Mari ja Tuulan katsomassa Naantalin teatterissa näytelmää Kaiken takana on nainen.

Vain osa näyttelijöistä mahtui kuvaan

Tässä ihanat ja  ja  taitavat harrastelija näyttelijät. Kaiken takana on nainen.

Oma kuva teatteri reissulle

Peilataan. Nahkahousut ja saappaat näillä mennään.

Pitihän se oma kuvakin laittaa, kun olin valmistautunut teatteriin.

Tämä meidän on " Helmi" Myytävänä

Nyt on vaan haikein mielin luovuttava tästä  niin kivasta purresta. Tämä on mainio mökkivene, jolla olemme ajelleet ympäri Airistoa ja Nauvon saaristoa monena kesänä koirat mukana. Välillä olemme käyneet kaffella Naantalissa.

Helmen kotisatama on  Luonnonmaan Naulanokassa.  Talvikoti on  Merimaskussa .

 

  

 

Tässä vielä sivukuva Ihanasta Helmestä

Niin  vaikea on päätös, mutta  luovuttava on. Vielä viime kesänä  rehvakkaasti  lupasin ajavani Helmellä koirineni Airistolla. Mutta mitä minä yksikseni, ehkä pari kertaa ja hyvä vene menee käsissäni hukkaan.  Isännästä ei enää ole kippariksi. Eikä lapsetkaan jaksa hoitaa Helmeä. Että myytävä se vaan on ---hyvään kotiin  iloa tuottamaan..

mamma ja Hermes

Yhdessä Kerrynterrieri Lakki Kerri Hermeksen kanssa, josta tuli  kaksivuotiaana Suomen Valio. Mamman Hermes hurmaava.  Nyt jo monen maan Valio.

Upean trimmauksen Hermekselle on tehnyt Aini Suomalainen, Sipoosta.

Ensi tapaaminen Tikrun kanssa.. ja hurmaannuin ..tämä on mun

Tikru vauhdissa.

Syys ratsastusta Tikrulla.

Uusin perheen jäsenemme Suomenhevonen nimeltään Supertiikeri, eli Tikru. Tuli puolitoista vuotta sitten ja asustaa Naantalissa vuokratallilla.Päivittäin on lyhyt matka käydä Tikrun luona ratsastamassa, välillä juoksuttamassa, tai vaan harjaamassa ja hoitamassa.

Oma mieli pysyy virkeänä, kun tallille saapuessa ja viheltäessä tai muuten kutsuessa, niin Tiikeri hörisee, kuin olisi jo odottanut minua, vai sittenkin taskussa olevaa porkkanaa. Ihana poika.

 

 

Minusta

Mike poika

Tällä hetkellä vietän eläkepäiviä kotonani Merimaskussa, joka sijaitsee Naantalin ja Rymättylän välisessä Otavan saariosassa. Merimasku on pienikunta, jonne kulku käy siltojen kautta. Silti pääsen kotiini ihan autolla kotipihalle.

Olen siis eläkkeelä oleva sairaanhoitaja ja harrastuksiini kuuluvat pääasiassa koirat ja hevonen.

Koiria on kolme,  11vuotias Vehnäterrieri Röhvelin Mike Star ( Mike )

                                8 vuotias Kerrynterrieri Bright Spot Cutie Pie ( Judi )

                                4 vuotias Kerrynterrieri Lakki Kerri Hermes   ( Hermes )

Sitten vielä  14 vuotias Suomenhevonen  Supertiikeri   ( Tikru )

 

Koirien kanssa harrastan näyttelyissä käyntejä, niin kotimaassa kuin ulkomailla, ja mukavasti kaikki ovat menestyneet, ja ovat Suomen sekä muiden maiden valioita.

Vehnäpojan kanssa sen nuoruuden aikana osallistuimme Liettuan kansainväliseen voittaja näyttelyyn ja Mike voitti ja tuli Liettuan valioksi ja voittajaksi.v. 2011

Kerrytyttö prinsessa Judin kanssa on kierretty maita ja mantuja mm. Budapestin maaimanvoittaja näyttelyssä. Ei meistä maailmanvoittajia tullut, mutta Diplomeja saatiin. Todella antoisa ja mieleen painuva matka kesällä v. 2013

Kerrypoika Hermeksen kanssa osallistuimme Moskovan maailmanvoittaja näyttelyyn. Hermes on kotoisin Moskovasta ja kasvattaja Lakki Kerri kennelistä oli ääreks tyytyväinen, kun ilmestyimme Moskovaan. Ja tarjoilu Venäläseen tapaan oli mahtavaa, ruokaa oli tarjolla vaikka mitä. Mieleen painuva matka tosiaan v.2016 oli valtavan kuuma juhannuksen aika. Ei me Hermeksen kanssakaan maailmanvoittajiksi tultu, mutta Diplomit sieltäkin saatiin.

Hevoseni Tikrun kanssa harrastamme mukavaa menoa pellolla ja maastossa, sekä kentällä. Tikru on ollut minulla vasta puolitoista vuotta, mutta aivan mahtava, hyvän luontoinen "suokki" ja olen niin tyytyväinen.

 

 

Tänä  keväänä vietämme näyttelytaukoa,  kun Kerryt Judi ja Hermes viettävät sairaslomaa. Judilla on niskassa rasvapatti  joka ehti puhkea ennen sovittua leikkausaikaa. Hermes oli   salaa  päässyt nuolemaan sitä ja ärtynyt patti räjähti käsiin pesussa. No hyvä niin, sillä koko mömmö  tuli ulos, mutta jätti  onkalon. Viikonlopun hoidin sitä ja sitten saatiin uusi leikkausaika.

Hermes taas on loukannut kannusvarpaan kyntensä jo aikaa sitten, mutta nyt loukannut uudelleen ja kynsi olikin irti, poikki, mäsänä. Joten se jouduttiin poistamaan. Siinäkin on hoitamista ettei infektioidu.Uusi kynnen alku on jo ilmestynyt. Että sillälailla. Näillä mennään.

 

 

 13.3.2018

Judin niskapatti on nyt parempi ja kuivunutkin. Saa sitten kuulla lääkärin mielipide ensiviikolla miten leikataan. Luulen ettei kovinkaan suurta leikkaushaavaa tarvitse tehdä. Mamman Prinsessa.

 

Hermeksen pieni kasvamaan alkanut kynsi ei oikein mielestäni, tai ympäristö ole hyvän näköinen. Pientä märkimistä päivittäisestä suihkutuksesta huolimatta. Antibioottikin loppui tänään. Tassu-tossu on ulkoilessa käytössä ja side sisällä niin ettei haudo, mutta ei kuitenkaan revi sitä. mamman Hurmaava poika.

 

 

 Huhtikuun alussa Hermeksen varvas alkoi olla jo niin hyvssä kunnossa, että tassu-tossusta voitiin luopua. Ja nyt pojalla sitten tietenkin riemua ja vauhtia piisaa, ettei meinaa remmissä pysyä.

Koulutusta ja asioiden kertausta, mutta paljon kehumista, kiitosta, palkkamista. Eiköhän me pojan kanssa pärjätä,

 

 

 

 

 

                                                                      

 

 

 

 

 

 

 

 

Judi mamman Prinsessa n.1/2vuotiaana

Niin Prinsessa jo nuorena, melkein pentuna. Josta kehittyi oikea kaunotar ja menestyksekäs monen maan valio.

Ihana luonteinen neito, mutta tuo aina itsensä  esille.

Nän hurjalta näytti Judin patin purkautuminen!

Viesti*