Näin se vaan menee

Voi kun jonkun verran olisi jätetty puistoa, missä söisi rauhasa vaikka jätskiä. Mutta ei sitten millää

Näin paljon kello mittasi askeleita siis yli yhdeksän tuhatta

Tämän päivän askelten määrä oli aikas paljon kellon mittauksen mukaan. Heh, paljastan kuitenkin... iso osa askelista kertyi ratsastaessa. Hyvä mamman Tiikeri .

Näin paljon on kaloreita poltettu tänään.

Tämä piti hankkia, kun edellinen *kului loppuun*

Kesän ja syksyn aikana olen liikkunut välillä ihan äärirajoilla. Lenkkeillyt koirien kanssa päivittäin pitkiäkin matkoja, välillä metsässä, välillä maanteillä ja kotikulman pyöräteillä. En kuitenkaa enää pyöräile( harmittaa), kun ihan joskus voi tulla " kiertohuimaus kohtaus" , tosin vasta muutaman kerran, mutta oli niin kurja kohtaus, että polkupyörän myin ja vuoden päästä moposkootterin.. yhym. Mutta hevosella ratsastaessa kohtausta ei kertaakaan, toivottavasti ei tulekkaan. Tiikeri hevonen on minulle niin rakas.

Luonnonmaantien/Rymättyläntien levennys käynnissä

Naantalin asunto messualueen tie levennys

 Naantaliin Luonnonmaata halkovan tien levennys. Kohta ajellaan moottoritietä Rymättylään, niin ja jos läppäsiltakin rakennetaan ... niin a vot näin tulevaisuus etenee.   Olenkin sanonut , etten yhdenkään sillan taakse jää kun aikaa tässä kuluu.

Pihahomman jälkeen maistuu lautasellinen

ja tämäkin vielä. kohta on valmista

syksyn pihan parannusta

Armeijan munat rajan takaa. Sillä lailla.

 On Suomen armeijan ja muutenkin hallituksen hommat sanonko... no en sano. Siis munat keitetään ja kuoritaan Ruotsissa. Rajan yli ja takaisin kuskataan kymmeniä tuhansia kiloja kananmunia  syötäviksi varusmiehille.  Ei ole joillakin kaikki inkkarit kanootissa eikä penaalin terävämpiä kyniä. Voi härre guud!!!?!

Puolustusvoimat on ennenkin herättänyt kiusallista huomiota ostamalla parisataa tonnia näkkileipää Ruotsista armeijan tarpeisiin. ym muita tarvikkeita, kuten armeijan sissipakkauksen sisällöt ympäri maailmaa kun kotimaassa on samat tavarat.    Nyt menee kuppi mullakin nurin.  Tämän kirjoituksen Plagioin Turun Sanomien Kolumnista 19.9.2020 Harri Kave'n kirjoituksesta osan.  

Sitä * Läppändeeraa" taas.

Merimaskun Särkänsillasta  läppäsilta. Ei voi muuta kun ihmetellä joidenkin tahoilta sitkeää yritystä saada läppäsilta Särkänsalmeen. Kuten Rannikkoseutu lehdessä 18.9.20 numerossa 73  Pääkirjoituksessa Joni Koski toteaa : Läppäsillan voisi jo unohtaa...!.  Minä  olen niin samaa mieltä. Aika ajoi jo  sen ohitse. Ei mitään tarvetta läppäsillalla ole,  ei ole eikä tule suuria purjeveneitä enää.  Ei minkään sillan alitse.

Edelleen olen sitä mieltä, että saariston turvallisuus on ensi sijaisen tärkeä, kuten hälytysajoneuvojen nopea tulo, esim. paloautojen ja ambulanssin saapuminen.    On tää niin ihme vatuloimista. Aikaisemmin asia nousi keväisin mieliin, mutta  että taas syksylläkin.Kuten Rymättyläläinen Taija Terä aikoinaan sanoi:  Pitäkää huiveistanne kiinni taas.!

Kaukana siintää Neste ja ikuinen liekki

Ken vois liekin sammuttaa

Suuri uutinen, suuri menetys Naantalille. Nesteen ikuinen liekki sammuu pysyvästi Naantalin jalostamolla.15.9.2020 tiedotuksessa.

Neste on ollut monen perheen tulon tuoja ja vakituinen työpaikka isältä pojalle.

Myös puolisoni oli yli kolmekymmentä(30) vuotta töissä siellä. Merimaskussa ja Naantalissa ja ympäristö kunnissa on monen Nesteläisen omakotitalo .

Neste ja Naantali kuuluvat  yhteen  Mutta ajat muuttuvat. Tässä yhtenä mökki iltana menin tapani mukaan uimaan. Rannalle näkyy Nesteen valot ja ikuinen liekki. Oli mukava uida kohti Nesteen valoja, kun meri oli musta ja valot näyttivä meren pinnalla ihan sillalta. No ikäihmisenä piti vaan kääntyä takaisin kohti mökin rantaa, vaikka valosilta nuinka kutsui. Olen aina ollit kova uimaan pitkiäkin matkoja, mutta pitää muistaa etten ole nuori uimarityttö enään.

Tulen kaipaamaan noita ihania Nesteen valoja.

 

Se on kuin elämän liekki, ainakin monelle työntekijälle